keskiviikko 20. elokuuta 2014
Pahuuden oikutuksia
Martti Paloheimo sanoo kirjassaan Kotivammaiset s. 100, "hyvä nostaa pintaan pahan". Martti Palohemo on psykiatri, joka edustaa kristillistä aatemaailmaa. Vaikka en itse ole uskovainen, otan vakavasti heidän mielipiteitään ja pohdiskelen niitä.Tuo lause on jäänyt erityisesti mieleeni.
Mitä sitten pahalle tulisi tehdä, tai hyvälle? Jos hyvä tuo pintaan pahan, eihän sitä voi harrastaa, tämä maailma hukkuu silloin pahuuteen!
Ehkä Paloheimo menee pidemmälle. Kun löydämme hyvän kautta pahan, emme enää heijastele omia ajatuksia toisten ajatuksiksi, opimme kuulemaan mitä toinen puhuu, näemme paremmin mitä toinen on. Tavoitteena olisi itsekasvatuksen tuoma oppiminen, jossa me todella ottaisimme vastuun ajatuksistamme. Toisen kuulemattomuus on todella vakava ongelma ihmisten välisissä suhteissa. Emme osaa kuulla, ja ottaa selvää siitä, mitä kuulemme.
Uskon, että osittain heikon itsetunnon ongelma syntyy kasvatuksesta. Meidät on murjottu maanrakoon, epäilty ajattelua ja tunteitamme, osaamistamme tarkkaillaan työpaikoillakin pitkään, ennen kuin hyväksytään. Meillä on siis itsetuntoa murjova kulttuuri.
Kun ihmistä lyödään ja potkitaan henkisesti maan rakoon, hän voi siirtää tämän kokemuksen heijasteena toiseen henkilöön ja ilkeys alkaa kukoistaa. Itsekkyydestä syytteleminen on ollut kristinopin pääsanomaa iät ja ajat ja tuonut vuorovaikutukseen epäilyn vahvan ongelman aina luuloihin saakka, ja uskomukset johtaa näkemyksiä. Luulen, että Paloheimo on pyrkinyt tähän, löytäisimme pahan itsestämme, emmekä heijastelisi sitä toisiin. Piilotajuntamme ja tiedostamattomat tunneviestit tulevat meille näkyväksi. Ne microtunteet, jotka olemme säilöneet tunnemuistiin, kun meitä ei ole arvostettu, puhe ja kehonkieli ovat olleet erimielisiä kanssakulkijoilla. Nämä tiedostamattomat tunteet vaikuttavat meissä ja kehonkieli vie viestiä eteenpäin.
Itsetutkiskelu ei ole aikamme arvostetuimpia asioita. Toisaalta yksilöt ovat koko ajan tapetilla ja osaamista vaaditaan, mutta ehkä juuri siitä liiallisesta vastuunkantamisesta syntyy vieroksuntaa itseä kohtaan. Yhteisöstä pitäisi saada voimaa ja tukea, mutta jos kunnioittamisen tilalle on tullut tunkeutuminen toiseen, mielivaltakunta kukoistaa.
Raija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti