Nuoruudessa, kun itsemääräytymisoikeuteni riistettin, aistimukseni alkoivat kuolla. En kokenut mielihyvää, en maistanut ruuan makua, liike ei tuonut nautintoa, endorfiinejä ei syntynyt. Aivoaktivaatiot sammuivat ja sitä myöden erilaisten ainesosien erittyminen aineenvaihdunnassa lakkasi, välittäaineet eivät enää välittäneet synopsien kautta tietoa, kun minuutta ei ollut tahtona ja haluna. Tutkijaystäväni sanoikin, että sinulla on nuoruusiän dementia. Myös reaktiot aistiärsykkeissä, kuten chilin makukokemus, ei välittynyt. Ei edes seksuaalisuus noussut hormoonien myötä aktivaatioon, vaikka sitä kuviteltiin olevan muiden havainnoinnissa, kun kaltoin kohtelu toi ylijännitteen kehoon.
Opiskeluaikojen muistoista on jäänyt tilanne, jossa vein muistihäiriöistä lääkäriin. Lääkäri siinä oli epätietoinen, kun potilas vastaili epämääräisiä. Sanoin ohimenen lääkärille huomioitavaksi, että hän ottaa kiinni ampiaisia. Eli havaitseminen oli ympäristön vaikutteissa, eikä lyhytaikainen muisti toiminut hyvin, vain hahmottaen näkyvää, reagoiden ympäristöärsykkeisiin, minuus ei ollut tietoisuudessa vahva, muistin pysyvyydessä. Omasta kokemuksesta johtuen havainnoin tällaisia asioita.
Uteliaisuus syntyy, kun tunne on ensin syntynyt, kiinnostus aktivoituu ja herää suuntautuen ulospäin. Sisäänpäin kääntymistä voi tapahtua, jos ja kun yksilö alkaa suojautua ympäristöstä tulevilta uhkilta, syntyy pelkoa. Jäljelle jää kysymys fantasiasta, onko sitä, vai ei, houkutteleeko aistimukset etsimään kokemusta, tuntoa vaikka liikkeen seurauksena, ja onko liike vain kehoruumista, opittua, kuten kävely, mikä voi olla roolilähtöisesti opittua, toistoa, ilman itsetietoisuutta.
Aistimus syntyy aktivaatiossa, mikä aktivaatio on motivaatiolähtöistä, ja se synnyttää uteliaisuutta. Uteliaisuus lasketaan ainoaksi aidoksi motivaatioksi, muut ovat opittuja. Ei ole kysymys minuudesta, tietoisesta halusta ja tahdosta, on kysymys vasta aistimuksesta, reaktiosta kehollisessa kokemuksessa. Kun vauvoja on tutkittu, heidän ensimmäisiin aistimusreaktioihin kuuluu imemisrefleksi. Vauva kääntää päätään äidin rinnoille ja vieläpä niin, että tarjottujen eri äitien joukosta juuri oma äidin rintaa päin. Aistimus on herättänyt uteliaisuuden, mikä on vaistoperäinen, ei vielä vietti, mikä on minuuden, tahdon ja halun herättämää, kun hajuaistimus tuo vaistona esiin ruuan tuoksun, minä pyrkii ruuan saamiseen.
En ole vakuuttunut fantasioiden synnynnäisestä alkuperäisyydestä, vaan näen niiden syntyvän pelon ja kauhun seurauksena. Näyttää siltä, että persoonallisuusteoreetikot ovat päätyneet fantasioiden kuvaamisessa etsimään minätahtoisen/haluisen ihmisen lähtökohdista. Myöhemmin aikuisuudessa, noin kolmikymppisenä sain takaisin sanakielilähtöisesti vertauskuvallisen kuvautuvuuden kielen kautta mieleeni. Pakkoroolit aiheuttivat yliaistimusta kehoon, eli, pelon ja kauhun jälkeistä ylijännitettä, kun pakkorooli vei itsemäääräytymisen ympäristön rankaisuista johtuen, mitkä olivat julmia. En kutsu fantasiaksi kuvittelua, mitä voi olla, kun minä haluaa jotakin liiallisesti. Luokittelen fantasian mielen ominaisuudeksi.
On todella vaarallista, että jotkin ideologistit haluavat määrittää toisen ihmisyyden omille ehdoille sopiviksi ja näin aiheuttavat itseasiassa yliaistimuksia ihmisyyteen alistaen esim. kielikuvien ja sanakielen kautta uskomaan ja tottelemaan, myös tunnereaktioiden kautta, moraalilla kontrolloiden ja määrittäen ihmisyyden itselleen sopivaksi ja siten valtavälineeksi. Sosiaalisia keinoja tällaisen tottelemattomuuden rankaisuissa on ulossulkeminen, vuorovaikutusta estetään, ja se on itselläni mielen toiminnan ehto, koska minulla on alkuperäisesti leikkiva mieli ja leikissä on kohde, josta aktivoidutaan, ja se synnyttää konstruktiivisesti luovan kyvyn. Sulkemalla ulos ihmissuhteista, leikkimieli oppivana kuolee.
Konstruktionismi (myös sosiaalinen konstruktionismi) tarkoittaa monia asioita, mutta yleisesti ottaen sillä viitataan tutkimukselliseen näkökulmaan, jossa tutkimuskohteiden todellisuuden nähdään rakentuvan sosiaalisen toiminnan, erityisesti kielenkäytön kautta. luoda henkisesti, rakentaa, luoda, muodostaa, väkertää.
Aistimus syntyy aktivaatiossa, mikä aktivaatio on motivaatiolähtöistä, ja sen synnyttää uteliaisuus, motivaatio/uteliaisuus, molempiin suuntiin aktivoituen. Uteliaisuus lasketaan ainoaksi aidoksi motivaatioksi, muut ovat opittuja. Tällöin ei ole kysymys minuudesta, halusta ja tahdosta, on kysymys vasta aistimuksesta, reaktiosta kehollisessa kokemuksessa.
Kun ideologisia taisteluita käydään jatkuvasti kontrolloimalla ja määrittelemällä mitä toisen ihmisyys saa olla, mitä aistimuksia, mitä tietoisuutta, mitä viedään piiloon normittamalla, unohdetaan se, että juuri kieltämällä ihmiseltä tunteet, ihmisen aistimukset voivat kuolla ja/tai, jos psyyken puolustus mahdollistuu, syntyy yliaistimuksia. Pitkään psyyken puolustukseni jaksoi yrittää taistella itsemääräytymisen puolesta. Kun aktivaatiota ei synny, ja jos ja kun ehdollistetaan ihmisyys rooleihin, alkaakin yliaistimusten voima viedä eteenpäin, sitä on helppo ohjata ulkopuolelta esim. kulutukseen yllyttämällä. Voisi kuvitella, että kyllähän tunteita syntyy aina. Ei synny, syvässä masennuksessa juuri aktivaation puute on olennainen seikka, tunteet sammuvat, kun niitä ei voi ilmaista. Mielenterveyden perusta on itsemääräytyminen.
Rooliin pakottamalla, olemaan tietynlainen ympäristön ehdoilla,
luodaan myös tunnelukot, jotka estävät tunteiden syntyä aidosti,
tunteet alkavat lukittuneina toistaa tunnetta, ne piiloutuvat
toiminta-, ja reaktioärsykkeiden alle, ohjattujen arvojen mukaan,
yksilö ei löydä aitouttaan, itsemääräytymisen puute vie mielen
sattumien tykittelyyn, eikä johdonmukaisuus enää toteudu, ei aito
aistimusten kokeminen, vaan opittu uskominen ja totteleminen
järjestelmän puitteissa. Pakkorooleissa ihmisen ajattelu ehdolistuu
ja hän oppii sekä yksilönä valitsemaan annetuissa vaatimuksissa
että yksilöitymisessään toistaa niiden ehtoja, ja valinnanvapaus
on menetetty, saa valita vain tiettyjä palikoita, että säädelty
normisto täyttyy ja saa hyväksynnän ihmisenä ihmisyydessään.
Itsemääräytymiseni sain toki takaisin, se vei vuosikymmeniä, riittävän turvallisuuden saaminen, luottamuksen syntyminen, opiskelua ja opiskelua, harjoitukset minuudessa monella tasolla, alkaen fyysisistä harjoituksista, aistimuksen nostamiseksi kokemuksen tasolle, aistimiseen.
Raija
