KIUSAAJALUONTEET

Olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että kiusaajilla on persoonallisuushäiriö. Heidän täytyy hallita muita ja alistaa tahtonsa alle. Tätä he usein kutsuvat sanonnalla, synnynnäinen johtaja. Ja tuo johtajuusvimma juontaa juurensa itsekkyyteen, piirteeseen, jossa on vain yksi ja oikea, oma keho, oma ajatus. Kun olen itse käynyt johtamiskoulutuksen, olen tullut yhä varmemmaksi siitä, että koulutus johtajuuteen täytyy olla vankka. Luonteenpiirteeseen liittyvää ja useimmiten uskonnollista johtamisvimmaa on uskomus omien mielikuvien oikeellisuuteen, johon muut on alistettava.

Opistokoulutuksessani, johon ensin valmistuin, oli ryhmäytymisen vaihe. Koko luokka huusi kilpaa luokan sääntöjen muodostumisesta, ja huuto sekoitti kaikki ajatelmat. Ehdotin, että voitaisiinko valita johtaja luokkaan, tarkoittaen puheenjohtajaa luokkakokouksiin. Tämä nosti ylös taisteluun nuoren neidon, joka oli vain parikymmentä vuotta vanha. Hän alkoi kiljua kurkku suorana, ”vai johtaja”. Ja tästä alkaen tämä neito hyökkäsi kaikkia ajatuksiani vastaan. Minut eristettiin luokasta, kukaan ei koskaan pyytänyt ryhmätyöhön mukaan. Vaikka suurin osa opiskelijoista oli 40 – 50 vuoden iässä, kukaan ei puolustanut minua. Ja kysymyksessä oli sosiaalialan opiskelijat. Ymmärrän hyvin, ettei puolustaminen ole helppoa, olen saanut monesti rangaistuksia, kun olen puolustanut heikompia.

Tämän johtamisvimmainen persoonallisuushäiriöinen ihminen on usein esimerkiksi koulumaailmassa ihailtu ja arvostettu henkilö, jolloin laumasieluisuus tuo kovaa kohtelua hänen kauttaan. Monesti he saavat hymypatsaita, sillä he osaavat käyttäytymisen julkisesti, he eivät jää kiinni. Kukaan ei juuri uskalla heitä vastustaa, sillä heillä on sädekehä pään päällä. Luonteenpiirteen pohjalta kehittynyt johtajuus on ongelmallinen, ja johtaa hierarkkisiin valtajärjestelmiin, menestyjien nuolemiseen ja moneen inhottavaan sekä luotaan työntävään yhteisökäyttäytymiseen. Palvotut ja palvojat.

Raija