lauantai 18. helmikuuta 2017

ÄIDIT NUO VÄKEVÄT....



Useimmilla meillä äideillä on tapana jakaa kokemuksia lasten hyvinvoinnista, heidän suruistaan ja iloistaan. Parhaimmillaan se on hyvää terapiaa, heikoimmillaan siinä käydään ruotimaan toisen kokemuksia niin, että se alkaa syyllistää ja ahdistaa, jopa siirtyy lapsen suhtautumiseen. Molempia olen kokenut. Tarkemmin ja laajemmin ajateltuna kysymyksessä on tärkeä prosessi, jossa on kysymys ihmisyyden säilymisestä. Äidin nuo väkevät, toivon ne näkevät,.. runoili Lauri Viita.

Maailmankuvat perustuvat yleisemmin positivismiksi kutsuttuihin luonnontieteisiin, jossa kaiken katsotaan olevan tieteellistä vain ulkoisesti havaittuna ja mitattuna. Tällöin ihmisten sisäiset tunnekokemukset jäävät pimentoon, mutta jotka vaikuttavat laajasti ihmisten valintoihin ja oppimiseen. Luen parhaillaan Leila Keski-Luopan kirjaa Työnohjaus vai superviisaus. Olen sen lukenut opiskeluun liittyen, mutta nyt kun aikaa on, se on hyvää luettavaa uudelleen. Kirja on hyvin selkeä ja yleistajuinen, jossa avautuu tunne-elämä ja jonka voi ymmärtää tavallinen ihminen ilman perusopintoja. Leila sanookin, ettei vieläkään tieteessä osata hyödyntää tätä tietoa. Vastoin kaikkia kuvitelmia, ammattiopettajien ja ammattikasvattajien opiskelussa ohitetaan vähäisenä tämä tiedostamattoman vaikutus ihmiseen, vaikka se siirtelee vuoria. Opiskeluissa käydään pintapuolisesti ja ohimennen asiaa ja vain Freudia kuvaten, kuten Keski-Luopa sanoo.

Äideillä näiden tunneasioiden vaikutukset tulevat käsittelyyn lasten syntymissä, kuolemissa, onnistumisissa ja epäonnistumisissa. Kokemukset kanssasisarien kanssa merkitsevät tunnekokemusta, jossa sen kokemus tulee läheiseksi ja koskettaa vertaiskokemuksena. Lapsen kuolema on erityisen koskettavaa, erityisesti lapsensa menettäneille, mutta myös asian jakaneelle toisille äideille. Käytännön toimet ja rituaalit auttavat takaisin arkeen, vaikka se onkin lapsen menettäneelle vaikeaa ja lohduttominta mitä olla voi. Joskus hiljaisuus on paras keino rinnalla kulkemiseen ja tukemiseen.

Naisten välinen kommunikaatio on mahdollistanut hiljaisen tiedon säilymisen asiasta, jota tiede ei ole ottanut vakavasti.

Raija


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti