KÄRSIMYS EI KAUNISTA

Kärsi, kärsi, kirkkaimman kruunun saat. Kärsimystä pidetään jotensakin kasvattajana. Se kuuluu elämään, mutta siitä on tullut ihmisten vallan ja himon väline kasvatuksen kautta. Jonkin verran kasvatustieteitä lukeneena, tiedän, ettei kasvatuksen perusta ole kärsimys, vaan arvot, joihin yksilö pyrkii.

Kasvatustieteen professori Veli- Matti Värri sanoi joskus Aamulehden haastattelussa, että kohtelu on ainut asia, johon voimme vaikuttaa. Kärsimyksen ja kovan kohtelun aiheuttamia ongelmia ei tunnisteta eikä tunnusteta. Kun seuraa tällä hetkellä maahanmuuttajiin suhtautumista, heiltä odotetaan normaalia käytöstä. Pahat traumat eivät kuitenkaan sitä mahdollista. Traumoissa kohtaaminen on reaktioita, ei ajattelua, muistamista ja tunteita, se on menneisyyden iskuja läpi ajatusten.

Joku sanoo, että kovan kohtelun kohtaaminen on opettanut. Mitä voi opettaa sellainen, että ihmistä kohdellaan väärin? Sen voi ymmärtää välinpitämättömyytenä ja arvojen koventumisena, mutta katkeroituminen ei auta, on vain unohdettava. Jatkuvaa päähän lyöntiä ei kenenkään tarvitse kestää, siinä ollaan lähellä kidutusta ja sadismia.

Ihmisen kasvussa tärkeintä on arvojen sisäistymien. Ihminen ottaa syvimmäksi kriteeriksi vilpittömyyden sisäisestä lapsestaan. Kun sitä kunnioitetaan, lapsi muodostaa niistä ihanteita, arvoja ja tavoitteita. Kaltoin kohtelu tuottaa pettymystä, mutta sisäinen arvo ajaa kohti parempaa. Se on tiedetty jo kreikkalaisten filosofien aikana. Hyvyys, kauneus ja totuus, niitä kohti pyrimme arvojen kautta. 

Epätoivo lukitsee ovia. Kärsimyksessä voi oppia ymmärtämään epäoikeudenmukaisuutta, valtaa ja sen vaikutuksia, vääryyttä ja maailman pahuutta, mutta kasvun ydin on arvot sisäistyneenä, jotka ohjaavat pyrkimyksiä.

Kasvaminen on kuin taidetta, jolla on pyrkimys kuolemattomuuteen, mutta valta, se tuo voiman kehittää pelkoa ja/tai rakkautta. Syvät arvot eivät vie satumaahan, jossa vain usko ja toivo vaeltavat sattumien verkostoissa. Syvin arvo on todellista ihmisyyttä, joka perustuu totuudelle, se ei ole kauppaa eikä kilpailua. Medicalisoituminen on vienyt sairauskeskeisyyteen, jossa normaalit reaktiot muutetaan sairaustunnoksi. Kaltoin kohdellut diagnosoidaan sairaaksi, ja tiede hoitaa katharsista.

Raija