LUKIHÄIRIÖ, KIRJAIN KERRALLAAN

Eräs ystäväni, nyt jo kohta kahdeksankymppinen, kertoi, että hänellä on lukihäiriö. Hän ei saa millään sanoja järjestykseen lauseessa, sanat menevät erikoiseen järjestykseen kuin minulla englannin kielessä ja kirjaimia puuttuu ja ne voivat olla sanaan kuulumattomia. Kysyin häneltä, kuinka hän näkee lauseen ennen syntymistä. ”Kuulen sen äänteistä, ja tuon kirjaimet sieltä sanaan”. Muisti jäsentyy siis kuulemisen kautta äänteen avulla. Ei ole mitään oikeaa ja väärää muistamista. Muisti syntyy monien seikkojen seurauksena.

Hänen ikäpolvelleen oli ominaista kuulemisen kautta muistaminen. Sokea kuulee hyvin, kuurosokea kosketuksen kautta kinesteettisesti, näkömuistilla mennään kovinkin tarkkoihin havaintoihin muistin toimiessa kuin peili.

Näkömuisti, kuuloaisti ja kinesteettinen tulevat avuksi ajatteluun, mikä helpottaa muistin käsittelyssä. Näköaisti tulee ikään kuin etuaivolohkolla taululle kuvina, jotka on oppinut merkityksien kautta symboleiksi. Niinpä esimerkiksi itselläni lause on muistitaululla jäsentyneenä, josta poimin sen kirjoitukseen. Kun olin lapsuudessa oppinut kuulomuistin kautta jäsentelyn, se tuntui kivuliaalta, ja muistin kaivaminen oli työlästä, sitä ei saanut irtoamaan käsittelyyn.

Tuhansia kertoja olen julistanut leikin tärkeyttä. Leikki tuo toiminnallisen kyvyn muistin käsittelyyn. Näköhavainto heijastuu muistitaululle, ja se liikkuu ikään kuin vapaasti, irrottaa muistin leikkimään, itse ohjaa symbolien asetteluun, järjestykseen ja oivallukseen.

Kuulomuistia pidetään ikään kuin viimeisimpänä havainnoissamme, kuten kuoleman lähestyessä. Varhaisimmista muisteista hajumuisti on syvimpiä. Kun sanamuisti ehdollistetaan kuulomuistin avulla ja tottelevaisuudella toistoon, siitä syntyy enemmän uskomista eikä yksilö käytä kieltä luovasti ilmaistakseen asiaa monipuolisesti. Ratkaisukeskeisessä oppimisessa opitaan tiedon soveltamiseen ja muistin käyttöä vapaasti. Se tuo myös muistikapasiteettia lisää runsaasti. Aistit ovat vapaat ja symbolit siirtyvät pitkäaikaiseen muistiin, kun työmuisti ahkeroi aktiivisesti.

Leikki on synnynnäinen ja erinomainen tie oppimiseen. Sitä pitää suojella. Siinä opitaan muistin toiminnalliset kyvyt, se tuo ennakointiosaamisen ja iloa luovaan ajatteluun.

Raija