YLIMIELISYYS

Mistä kumpuaa tuo kärsimystä aiheuttava ylimielisyys? Onko se synnynnäistä, vai opittua? Jos minulta kysytään, se on opittua ja synnynnäistä. Jos kysymme kirkolta ja Hannu Lauermalta, se on synnynnäistä. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että ihmisen katsotaan olevan paha synnynnäisesti, jonka kitkemiseen valjastetaan kaikki sodat. Pahuus nähdään persoonallisena piirteenä.

Minulle negatiivisten tunteiden lähteet ovat pelkojohdannaisia. Pelko on synnynnäistä, ja se alkaa ahdistuskokemuksesta. Lapsen pää joutuu synnytyskanavaan ja mitä isompi pää on, sitä vahvempi on puristus ja ahdistus. Jos lapsi hoidetaan hellästi, tuo ahdistus katoaa jonnekin lihasten uumeniin, mutta jos hoivataan väkivaltaisesti, tuo ahdistus nousee lihaksista pintaan. Mielen teorioissa on yllättävän paljon pelkopohjaista rakentelua, ja niiden katsotaan olevan normaalia kehitystä, ainakin se on todellista, mutta ei suositeltava kehitysjatkumo.

Pelkopohjaisessa mielessä ylimielisyys kasvaa suojaamaan ihmistä, mutta on myös kaikkien luulojen äiti. Kun pelko nousee pintaan ahdistuksen jälkeen, tunteisiin syntyy pelkoa, mikä tuntuu jännitteenä sisäisessä minuudessa. Tätä kutsutaan pirulaiseksi, pahuudeksi ja milloin miksikin. Taltuttaakseen tuon pirulaisen, ihminen alkaa ylevöittää mieltään, ikään kuin kuvannollisesti nostaa ajatuksiaan ylemmäs tuon sisältä syöksyvän alitajunnan kuriin laittamiseksi. Oppimisen näkökulmasta yksilö luo tavoitteen, jolla hän pyrkii hallitsemaan mieltä. Moni laulu ja veisaaminen on syntynyt ylevöitykseen tähtäävän mielen nostattamiseen.

Kuitenkin turvallisuuden ja luottamuksen kokemus on pääsääntöisin kehittynyt ympäristön kohtelusta. Sisäsyntyiset pelot on myös mahdollisia, mutta ei niin vahvoja kuin ulkopuolelta syntyneet ja opitut.Ulkopuolelta syntyneet tarttuvat kuin liima sosiaaliseen minuuteen. Paras keino suojata ihmistä näiltä peloilta on oppiminen. Sen rakenteiden syntymä, tavoitteellisuus, syntyy parhaiten leikkien kautta.

Ylimielisyys mielessä on suojamekanismi pelolle. Ympäristön tehtävä on auttaa peloista irti, etteivät ne johda käyttäytymistä ja mieltä. Ongelmana on pelkopohjaisen mielen ylläpito. Sitä tukee hierarkkinen valta-asema, sukupuolittunut ja todistetusti miesvaltainen. On yhtä tärkeää toitottaa poikien opetuksen tärkeyttä, kuin tyttöjen. Pelkopohjaisesti johdetut mielen ongelmat ovat kansakuntien sotien takana ja hierarkkisoitunut valta on niiden tuki, mikä on monien uskontojen taustalla. Jo sanakieli voi olla uskomusten vahvin tukija. Asenne ihmisen pahuudesta johtaa epäilyyn ja sortamiseen, ihmisen kurittamiseen. Siksi se on vahingollinen.

Raija