maanantai 29. kesäkuuta 2015

KASVATUKSEN OMITUISUUTTA


Kasvatuksessa me usein ajatellaan, että teemme siitä parempaa kuin vanhempamme, mutta sorrumme sitten tiukassa tilanteessa samoihin virheisiin. Onneksi kuitenkin teemme paremmin useimmiten.

Pahimpia virheitä mitä olen kohdannut väkivallan jälkeen on tunne-elämässä syntyneiden vaurioiden toisto. Pari isävanhempaa, joiden sisarukset olivat tyttöjä, joutuivat lapsuudessa kilpailemaan oikeuksistaan tulla kuulluksi ja nähdyksi. Kummallakin sisaret olivat vanhempia, ja heille syntyi perheessä vahvempia oikeuksia kuin pojille. Tämän seurauksena pojat kokivat kateutta ja menetyksen tuntua. Omituisinta oli se,  että tuo jatkuva kateuden tunne jäikin persoonallisuuteen, he kasvattivat omia lapsiaan vertailemalla toisiin ja ylistämällä vieraita lapsia usein omia parempina. Lapset muistivat kovin katkerina isäänsä, joka ei kyennyt tai halunnut antaa huomiota lapsilleen. Surullisinta oli yhden lapsen itsemurha kovin nuorena, viimeisen pyynnön jälkeen, isä hylkäsi ties monennenko tuhannen kerran jälkeen.

Hyväksyntä kuuluu rakkauteen, sen soisi vanhempien huomaavan. Kasvaminen ja oppiminen on vuorovaikutteista, jossa ihminen ratkaisee ongelmia itse arvottaen niitä, valiten ja seuloen. Tätä kutsutaan konstruktiiviseksi oppimissuunnaksi. Liian usein kasvatus on kuin onkin behavioristista, ärsyke ja reaktio uskomuksineen. Uskomukset on huono pohja kasvatukselle, vaikkei niitä voi täysin välttää, pelko pahin.

Kasvatusteorioissa opitaan paljon näkemyksiä ihmisen erilaisista olemuksista. Itse uskon jokseenkin arkisesti kasvamiseen ja oppimiseen. Uteliaisuus synnynnäisenä motiivina aktivoi meitä tiedon etsintään, vuorovaikutus antaa kanavat, joissa vallan välttelyllä saadaan hyvää aikaan. Jo pieni vauva nostaa katseensa synnyttyään äitiin päin, valitsee oman äidin rinnan monista vaihtoehdoista, ja sosiaalisuuden ydin syntyy katseen kautta.

Rakkaus ja välittäminen, nuo suuret sanat, ei aina kohtaa ihmiselämässä. Valta on usein se joka sanelee, asema, joka on annettu tai otettu, rooli, joka ohjailee. Mutta rakastetaan silti, sillä hylkääminen, pettäminen ja menettäminen liiallisina olivat ne kolme mielenmurtajaa.

Raija

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti