MISSÄ MIELI MAJAILEE?

Jokseenkin elämässäni on paljon erilaisia jaksoja, joissa on erilaisia ympäristöjä erilaisine ihmisineen. Olen havainnoinut näiden ympäristöjen vaikutuksia mieleeni. Mieli kiertelee ja majailee sinne missä on tilaa ja vapautta, joskus sinne missä pelot asustaa, jos uhkailut on päällä. Itse menetän sanani halveksunnan alla puhuessa.

Sanotaan, että mielikuvat ja tunteet syntyvät mantelitumakkeessa. Tällöin rajaan mielikuvan tunteen synnyttämäksi. Mielestäni siellä syntyy enemmän pelkotilojen mielikuvia, jotka ovat juuriltaan syvästi kehollisia, selkäytimen aistimuksia. Sen sijaan vapauden ja leikin tilaan kehittyneiden muistikuvien sijainti on etulaivolohkolla, jossa sanotaan järjen majailevan. REM unessa ollaan lähellä heräämisvaihetta, jolloin unet näkyvät muistikuvien seikkaluissa, ja ovat siksi jokseenkin järjettömiä, kun kuvat menevät minne sattuu, ja unennäkijä yrittää ohjata niitä synnyttäen juonta. Unessa selvästi katselee, mitä tuo nyt tuossa tekee, ja menee vuorovaikutukseen kuvien kanssa.

Miksi minä näitä niin vaikeita kirjoitan? Siksi, että meillä on mahdollisuus kasvatuksen ja opetuksen avulla vaikuttaa ihmisen mieleen. Ihmiskuva on ollut "eläimellinen", kehollinen ja seksuaalinen sitten Freudin teorioiden jälkeen. Rieenaamme ja kiusaamme kehoa, jolloin nämän syvät keholliset osat alkavat suunnata taipumuksiamme.

Vapaan leikin ja oppimisen kautta saamme vapaamman rauhan mielen, jonka reaktiot eivät ole pelkoja ja aggressioita. Leikeissä nimenomaan lapsi leikittelee muistikuvilla etuaivolohkolla, se on jo kohtuajoilta opittu oppimisen ydin. Se näyttäytyy unissa, siihen pohjaa opettaminen, muistikuvien uudellen järjestelyyn.

Kun pelkopohjaiset muistikuvat hallitsevat, elämästä voi tulla kapeaa. Joskus se tapahtuu opetuksen kautta kasvatukseen vedoten, joskus esim. tahtoa on joutunut harjoittelemaan runsaasti esim. kolarin jälkeen, tahto jää kummittelemaan liikaa.

Uskon, että mieli on ympäristön summa.  Kunnioittamalla oppimisen ja kasvun luontaista kehitystä, ehkäisemme liiallista kehollisuutta ja pelkojohtoista menoa. Lapsuus täytyy turvata leikin oikeuksiin. Nykyään siellä on paljon kehokuntoisuuden vuoksi treeniä ja ajattelutaidot eivät ehdi kehittymään tarpeeksi vahvoiksi, niin että itsemääräämisestä voisi puhua. On synnytetty seksuaalijohtoinen kehitys.

Raija